Twitter

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joka on ehkä kaikista ajankohtaisin sosiaalinen media. Twitterissä käyttäjät kirjoittavat päivityksiä eli twiittaavat. Päivitykset ovat useimmiten pelkkää tekstiä ja ne ankkuroidaan tiettyihin aihealueisiin #-merkillä. Twiitit liittyvät paljolti polttaviin puheenaiheisiin: meneillään olevaan ajankohtais- tai viihdeohjelmaan, uutisiin, blogauksiin. Olennaista Twitterissä on ”tässä ja nyt” -tunnelma.

Twitter syntyi jo vuonna 2006

Twitterin taustalta löytyy suurempi joukko kehittäjiä, mutta tärkeimmät perustajat ovat Evan Williams, Jack Dorsey, Biz Stone ja Noah Glass. Williams ja Stone ovat amerikkalaisia ohjelmistosuunnittelijoita, jotka ovat olleet kehittämässä Bloggeria. Blogger oli yksi varhaisimmista yleisölle avoimista blogialustoista, jonka Google osti osaksi konseptiaan vuonna 2003. Dorsey on niin ikään amerikkalainen ohjelmistosuunnittelija, joka löytyy myös mobiilimaksusovellus Squaren taustalta. Neljäs perustajista, Noah Glass, on kollegoidensa tapaan amerikkalainen ohjelmistokehittäjä, jonka näpit ovat aikaisemmin olleet mukana Shockwawe ja Flash-työkalujen kehittämisessä.

Twitteriä käytetään nykyisin paljon älylaitteilla eli sen mobiilisovellus on muiden some-palveluiden tapaan hyvin suosittu. Twitter on kuitenkin siitä poikkeuksellinen sosiaalinen media, että sitä on käytetty sovelluksen kautta jo aikana ennen älylaitteita. Tietokoneen työpöydälle on pystynyt lataamaan jo kauan sovelluksen nimeltä TweetDeck. Sen avulla twiittaaminen ja muiden käyttäjien twiittien seuraaminen oli erittäin helppoa myös ennen mobiilisovelluksia.

Lyhyttä viestintää

Twitterin ominaispiirteenä ovat alusta asti olleet lyhyet ja ytimekkäät päivitykset. Palvelun merkkiraja oli alun perin 140 merkkiä, kuten tekstiviesteissäkin. Merkkimäärän pienuus haastoi käyttäjät tiivistämään ydinsanoma. Kommunikaatio pysyi myös ytimekkäänä ja vuoropuhelut tasapuolisina, koska kaikilla käyttäjillä oli käytössään kerrallaan vain rajoitettu merkkimäärä. 140 merkkiä oli rakastettu ja vihattu ominaisuus Twitterissä, mutta olipa siitä mitä mieltä tahansa, se teki palvelusta omalaatuisen ja kiinnostavan.

Kymmenen vuoden jälkeen Twitteriä on kuitenkin kehitetty merkkimäärän suhteen. Ensimmäiset kokeilut eli betaversiot pidemmistä viesteistä alkoivat vuoden 2017 syyskuussa. Kokeilu osoittautui mitä ilmeisimmin toimivaksi, sillä merkkimäärä tuplaantui virallisesti kaikilla käyttäjillä jo marraskuussa 2017. Nykyisin Twitterin merkkimäärä on siis 280 merkkiä per twiitti.

Twitterin levinneisyys ja tyypillinen käyttäjä

Ainakin Suomessa Twitter on mielletty kouluttautuneen väestön somekanavaksi. Palvelulla oli käyttäjiä Suomessa jo aikaisemminkin, mutta vuonna 2011 julkaistun suomennetun version jälkeen käyttäjäkunta on laajentunut Suomessakin.

Twitter näki siis päivänvalonsa vuonna 2006. Ensimmäinen arvio käyttäjistä tehtiin vuonna 2008. Tuolloin käyttäjiä arvioitiin olevan 4-5 miljoonaa. Vuonna 2010 käyttäjiä arvioitiin olevan jo yli kaksikymmenkertaisesti eli 105 miljoonaa. Sitten alkoi huima nousu ja vuonna 2011 käyttäjiä on arvioitu olleen jo 300 miljoonaa. Suomi seurasi siis normaalia kehityskäyrää ja palvelu laajentui Suomeen merkittävissä määrin juuri silloin, kun palvelu keräsi huikeassa tahdissa uusia seuraajia.

Käyttäjämäärien vertailu on kuitenkin hankala mittari. Kaikki käyttäjät kun eivät ole aktiivisia. Toiset luovat tilin eivätkä koskaan vieraile palvelussa uudelleen. Tai vierailevat, mutta vain muutaman kerran kuukaudessa päivittämättä itse mitään. Twitter on itse julkaissut tiedotteen, jonka mukaan palvelu on kerännyt 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää syyskuussa 2011. Joidenkin lähteiden mukaan on arvioitu, että jopa 44 % Twitterin käyttäjätileistä on passiivisia.

Kansainvälinen kanava

Twitterissä suurin osa twiiteistä tapahtuu englanninkielellä. Myös monet suomalaiset osallistuvat englanninkielisiin keskusteluihin ja twiittaavat täten osaksi tai kokonaan englanniksi. Tämä on tietenkin hyvä mahdollisuus kansainvälisille merkkihenkilöillemme, jotka tavoittavat Twitterin kansainvälisen luonteen avulla suuren yleisön. Mutta käyttäjämäärien arviointiin englanninkielisyys vaikuttaa kielteisesti.

Suomalaisten käyttäjien määrää palvelussa on vaikeata arvioida juuri tuon kielijakauman takia. Asiaa on arvioitu ja tilastoitu tarkemmin ainakin vuonna 2013. Tuolloin tutkimustyötä tekivät muutamatkin tahot ja heidän arvionsa olivat paikoitellen ristiriidassa keskenään. Maaliskuussa 2013 arvioitiin yhdeltä taholta, että pääosin suomenkielellä twiittaavia käyttäjiä oli 60 000, mutta toinen tutkimus ilmoitti suomalaisten profiilien määräksi peräti 300 000. Hieman myöhemmin samana vuonna tehty uudelleen arvio osoitti huimaa kasvua käyttäjämärissä. Heinäkuun lopulla 2013 suomenkielellä twiittaavia käyttäjiä laskettiin olevan peräti 140 000 ja suomalaiskäyttäjien kokonaismääräksi arvioitiin yli 500 000.

Vuonna 2017 DNA on tehnyt tutkimuksen, jonka perusteella suomalaisista 35 % käyttää Twitteriä. Luku kuulostaa ehkä hieman epärealistiselta, vaikka tulosta onkin suhteutettu suomalaiseen väestöjakaumaan. Joka tapauksessa vuoden 2017 lukuja ovat niin ikään seuraavat: 96 000 aktiivista käyttäjää keskimäärin kuukaudessa, kokonaisuudessaan suomalaisia käyttäjiä arviolta 255 000. Suoraan laskettuna suomalaisista twittaa siis vajaa 5 %. Suurin osa suomalaisista Twitterin käyttäjistä tulee pääkaupunkiseudulta, Helsingistä peräti 36 %.

Julkkikset keräävät seuraajia

Twitterissä käyttäjä voi seurata muita, haluamiaan käyttäjiä ilman heidän hyväksyntää. Erityisesti eri alojen julkkikset keräävät seuraajia. Suosituin Twitter-käyttäjä on tällä hetkellä laulala Katy Perry, 88 miljoonaa seuraajaa. Muita suosittuja ovat Barack Obama, Justin Bieber ja Taylor Swift. Suomalaisista suosituimpia Twitter-tilejä ovat yllättäen erilaiset uutiskanavat, kuten Yle uutiset ja Hs.fi. Suosittuja suomalaisia henkilöitä Twitterissä ovat esimerkiksi Sanna Vuorikoski, Tuomas Enbuske, Esko Seppänen, Ville Niinistö ja Sini Laitinen. Suomalaisista suosituimmat ovat saaneet 100-200 000 seuraajaa ja listan jälkimmäiset joitakin kymmeniä tuhansia seuraajia. Suomalaisten aktiivisuus ei siis yllä esimerkiksi USA:n tasolle.